Kun olin Everestin juurella eli suomen kielen opiskelemisen alussa, se oli vain harrastukseni enkä osannut kuvitella, millaisia maisemia minulle avautuisi jokaisella askelella. Harrastuksesta kuitenkin tuli ammattini: ennen Suomeen muuttoa olin töissä suomen kielen opettajana koulussa ja opetin myös aikuisia. Sen jälkeen sain työharjoittelupaikan Suomesta aikuisten ryhmän S2-opettajan avustajana. Ryhmässä kukaan ei osannut englantia eikä äidinkieltäni. Tällä hetkellä toimin suomen kielen assistenttina ja autan kansainvälisiä opiskelijoita Helsingin yliopiston kurssilla englanniksi.
Vaikka et itse opettaisikaan suomea, törmäät ehkä kuitenkin välillä tilanteisiin, joissa kielenoppija kysyy sinulta neuvoa. Tällaisissa tilanteissa voi oppia itsekin! Ei tarvitse olla pätevä opettaja voidakseen neuvoa toisia kielenoppijoita. Tässä artikkelissa annan vinkkejä kielitaidon kehittämiseen hyödyntäen opetuskokemustani. Ehkä olet joskus pohtinut, mitä voisit tehdä, kun koko Suomen mestari -sarja on käyty läpi kannesta kanteen. Yksi vastaus on: Voit aloittaa uudestaan ja katsoa kirjoja opettajan silmin!
Tee kysymyksistä voimavara
Suomeni kehittyi epäilemättä erinomaisesti päädyttyäni 5.-luokkalaisten eteen selittämään verbityyppejä, kun sain opettajan työpaikan koulusta Venäjällä. Silloin hyppäsin opiskelijasta opettajaksi ja tarkastelin suomea täysin eri näkökulmasta kuin aiemmin. Muistan, kun urani alussa kollegani kurkisti luokkaan ja katsoi taululle kirjoittamiani haluta- ja osata-verbien taivutusmalleja. Hän huomasi: Hei, kolmannessa persoonassa pitäisi tuplata A haluta-verbissä eli haluaa, mutta osaa! Nolo kokemus, mutta silloin ymmärsin, etten koskaan vain ollut ottanut sitä huomioon.
Kieltä opiskellessa ei aina huomioi pieniä yksityiskohtia, vaikka ne kuitenkin vaikuttavat sujuvuuteen ja osoittavat, millä tasolla kielitaito on. Opiskelijoiden kysymyksien tai ongelmakohtien ennustaminen saa minut olemaan valppaana ja lähestymään tunnin aineistoa kriittisesti. Esimerkiksi sääteemaa opettaessani minun pitäisi selvittää etukäteen, miksi oppikirjassa lukee On kuuma tai On lämmin (ei partitiivia), mutta On sumuista tai On tuulista (partitiivimuoto). Kun opiskelin samaa kappaletta opiskelijana, en huomannut tätä, koska en vielä tiennyt, mikä on partitiivi.
Jos et vielä ole kielinörtti, opetuskokemus voi tehdä sinusta sellaisen. Aina, kun toivon saavani vastauksen, käännyn avun puoleen. Usein Uusi kielemme– ja Kielikello – nettisivut auttavat minua.
Vinkki 1. Kun sinulla herää kysymys – selvitä vastaus! Tutki asiaa, löydät varmasti jotain yllättävää ja mielenkiintoista.
Vinkki 2. Pysy keskittyneenä. Kriittinen suhtautuminen kieleen sekä sen ymmärtäminen, mihin pitää kiinnittää huomiota, on erinomainen taito, joka kehittää kielitajua.
Mistä saada kokemusta?
Hyviä paikkoja kerätä kokemusta ovat esimerkiksi vapaaehtoiset kielikahvilat, kielikaveri, kaverihaku tai Luetaan yhdessä -verkosto. Jos olet Helsingin yliopiston opiskelija, voit osallistua Suomi-assistenttitoimintaan, jossa opettajan apulaisena on mahdollista auttaa oppitunnilla, järjestää kielikerhoja ja tukea muita kansainvälisiä opiskelijoita suomen opiskelemisessa. Toimintaan osallistuu monta assistenttia sekä opettajaa, joille suomi on äidinkieli. Kurssilla voi aina kysyä heiltä lisätietoa tai neuvoa ja uppoutua kielikylpyyn, sillä kurssien tarkoitus on opettaa toisia opiskelijoita toimimaan tosielämän tilanteissa. Vastaavantyyppistä toimintaa todennäköisesti järjestetään muissakin opetuspaikoissa, joissa on kielen kursseja.
Assistentin päätehtävä on auttaa ryhmätöissä: vastata kysymyksiin, selittää hankalia kohtia ja korjata virheitä. Viimeinen tehtävä opettaa huomaamaan muiden, ja sen seurauksena myös omia virheitä. Kun korjaa samaa asiaa muutaman kerran, huomaa oman lipsahduksen puheessa heti, jos tekee saman virheen. Joskus omat kokemukset kielenoppijana auttavat ymmärtämään toisia oppijoita paremmin kuin ensikielinen opettaja voi ymmärtää. Toisaalta edellä kuvattu toiminta myös tarjoaa toisen näkökulman kieleen. Ennen selitin suomen kielioppia vain äidinkielelläni eli venäjäksi, joskus suomeksi. Nyt harjoittelen tekemään sitä myös englanniksi, mikä treenaa taitoani vaihtaa kielten välillä.
Vinkki 3. Jaa kokemusta! Sinulla on riittävästi tietoa ja kokemusta auttaaksesi muita suomen kielen opiskelun polulle astuneita. Käytä sitä rohkeasti!
Vinkki 4. Tee virheistä etu! Omien sekä muiden virheiden huomaaminen kehittää tarkkaavaisuutta. Havaitseminen on ensimmäinen askel korjaamiseen.
Kun opetat, niin ymmärrät
Vaihdetaan vähän näkökulmaa taas. Periaatteessa suomeksi on mahdollista opettaa kenelle tahansa mitä tahansa, vaikkapa neulontaa tai piirtämistä, jos kiinnostaa. Esimerkiksi Helsingin yliopistoon tulee joka vuosi uusia tutkinto- ja vaihto-opiskelijoita, jotka tarvitsevat tukea opintojensa alkuun. Ne, jotka haluavat tarjota apuaan voivat hakea tuutoriksi. He muun muassa ohjaavat uusia opiskelijoita kampuksella, kertovat säännöistä, tiloista, arkiasioista yliopistossa sekä ovat vuorovaikutuksessa ohjelman opettajien kanssa. Minusta tämä on erinomainen tapa verkostoitua muiden kanssa sekä harjoitella suomea.
Toinen erinomainen tapa harjoitella suomen kieltä edistyneellä tasolla ja syventää tietoa tietystä aiheesta on pitää esitelmä. Opiskelun aikana niitä on runsaasti, jos opiskelet parhaillaan jotakin alaa. Esitelmä auttaa kehittämään sekä puhetaitoja että sanastoa, ja samalla opettaa jäsentämään tietoa loogisesti. Siihen valmistautuessa on hyvä kuvitella itsensä opettajaksi, joka muokkaa monimutkaisen tiedon yksinkertaiseksi ja selkeästi jäsennellyksi 15 minuutin puheeksi. Esitelmän jälkeen on hyödyllistä pyytää palautetta. Kuulijoiden kommentit auttavat ymmärtämään, mikä sujui hyvin ja missä voi vielä kehittyä.
Vinkki 5. Jäsennä puheesi. Esittää vaikeaa tietoa helpoilla ja selkeillä sanoilla, ymmärtää hankalan asian ydin – siinä vasta tehokas taito!
Vinkki 6. Pysy huipulla – käytä kieltä eri tilanteissa. B2 ja C1 ovat todella korkeat kielitaidon tasot. Niillä tasoilla kielenkäyttäjä osaa tuottaa hyvin rakentuneita tekstejä ja käyttää kieltä tehokkaasti. Sanavarastoa ja rakenteita laajentaakseen pitää haastaa itseään. Siksi kannattaa aina kokeilla uutta!
Matka jatkuu!
En ole valitettavasti koskaan käynyt Everestillä. Mutta matalammilla vuorilla matkatessani luulin joskus: No, olen jo noussut todella korkealle, ja täältä kaikki näyttää niin pieneltä. Varmasti olen melkein huipulla! Todellisuudessa en ollut edes puolivälissä. Vuoristossa on aina mahdollista kiivetä eteenpäin. Sama koskee kielen opiskelemista. Korkealla tasolla on mahdollisuus kehittymiseen – pitää vain vaihtaa näkökulmaa. Maiseman avautuminen ja huipulla olemisen harhaluulo riippuvat näkökulmasta. Jokaisesta pysähdyspaikasta kannattaa katsoa alas. Kun näet, mitä on jäänyt taakse ja miten pitkälle olet jo päässyt, arvostat työtäsi.
Tekstin kirjoittaja opiskelee Suomen kieltä ja kulttuuria Helsingin yliopistossa.
Kuvituskuva: pixabay