Tuntuuko sinusta, että kielitaitosi on jumittunut tiettyyn tasoon? Puhut jo sujuvasti suomea, arki rullaa, uusia sanoja ei enää tule jatkuvalla syötöllä ja taidat kieltä hyvin ilman sen suurempia ongelmia. Kuitenkin viimeistään silloin, kun katselet poliittisia ohjelmia tai kuuntelet ammattisanastoa käyttäviä ihmisiä, huomaat, että parantamisen varaa ehkä vielä olisi… Kielen oppiminen on kuin ruukun muovaamista. Alkusysäys antaa ruukulle suuren linjan, josta sen tunnistaa ruukuksi, mutta sen viimeistely on täysin taiteilijasta kiinni. Viimeistelyä on monenlaista ja keinoja siihen myös. Asiaa kannattaa lähestyä omasta mielenkiinnosta käsin, jotta se olisi mielekästä ja hauskaa. Pohdin tässä tekstissä vierassanoja ja sitä, miksi niiden käyttäminen on mielestäni hyödyllistä ja kätevää. Sen lisäksi näytän, miten voit kasvattaa sanavarantoasi yhdyssanojen avulla, ja mitä sinun kannattaa varoa vierassanojen viidakossa.
Ad rem! (=Asiaan! latinaksi)
Lainasanojen käyttö saattaa olla nykypäivänä jonkinlainen tabuaihe, sillä englannin liiallista vaikutusta suomen kieleen pelätään. Ymmärrän huolen, mutta toisaalta kun kyse on vanhoista vierasperäisistä sanoista, en näe järkeä boikotoida niitä. Vanhojen vierassanojen käyttö ei köyhdytä kieltä, vaan mielestäni se vain rikastuttaa puhujan sanavarantoa, ja kielenoppija voi turvautua vierassanaan, kun suomalaisempi synonyymi on sillä hetkellä hukassa.
Havaintojeni mukaan vakiintuneiden vierassanojen käyttöä arvostetaan Suomessa. Ajoittain lehdet julkaisevat kyselyitä, joiden avulla on tarkoitus testata lukijoiden vierassanojen (vanhalta nimeltään sivistyssanojen) osaamista. Jo otsikosta näkee, miten niihin suhtaudutaan: ”Tunnetko sivistyssanat? Jos suoriudut tästä infernaalisesta 25 sivistyssanan listasta nyökytellen, olet melkoisen etevä”. (Ilta-Sanomat 21.4.2022) Ilman perehtyneisyyttä diskurssin tutkimukseenkin voidaan päätellä, että ”sivistyssanojen” taitamista pidetään taitavana ominaisuutena.
Kielen käyttö on pääosin sosiaalista toimintaa – jopa silloin kun kirjoitetaan, sillä todennäköisesti joku tulee lukemaan tekstiäsi. Kielenoppijana voit tehdä positiivisen vaikutuksen natiiveihin käyttämällä kieltä taitavasti. Voi jopa käydä niin, että osaat käyttää sanoja, joita natiivi ei osaa ja voit saada hänet yllättymään. Koska sanat ovat vanhoja yhteiseurooppalaisia lainoja, niitä esiintyy yleensä myös muissa indoeurooppalaisissa kielissä. Jos indoeurooppalaiset kielet ovat sinulle tuttuja, vierassanojen käyttämisen pitäisi olla sinulle helppo nakki!
Tällaisiin vierassanoihin törmää yleensä akateemisissa teksteissä. Niihin voi törmätä myös mediassa, tiedelehdissä, sanomalehtien tiede-, taide- tai politiikkaosastoilla kuin myös lääkärilehdissä. Varma tapa on myös etsiä sanoja vanhoista ”sivistyssanakirjoista”. Tämän tekstin lopussa on lyhyt lista lähteitä, joista voit etsiä vierassanoja. Suosittelen siis, että aktivoidut havainnoimaan vierassanoja ympäristöstäsi. Kun havaitset niin sanotusti vaikean sanan, tutki sitä. Tähän tarkoitukseen etymologiset sanakirjat ovat parhaita, mutta niiden puutteessa mikä vain hakukone saa kelvata. Tärkeintä on lapsenomainen uteliaisuus!
Heterogeenisella struktuurilla on paralleelinen funktio
Kaikki suomalaiset vierassanat eivät välttämättä ole sinulle tuttuja millään muullakaan kielellä. Voi esimerkiksi olla, että sanaa käytetään yleensä akateemisessa kontekstissa, esim. mutaatio-sana.Samaan aikaan on kuitenkin niitä sanoja, jotka ovat indoeurooppalaisissa kielissä aivan tavallisia sanoja (esim. struktuuri) ja se helpottaa todella paljon – eikä vain uusien sanojen oppimista vaan myös siltojen rakentamista eri kielten sanojen välille.
Lause Heterogeenisella struktuurilla on paralleelinen funktio kuulostaa siansaksalta, vai pitäisikö sanoa latinalta! Ymmärrystä vaikeuttaa myös kontekstin puute, mutta älä säikähdä, sillä on epätodennäköistä, että törmäät tämän tyyppiseen lauseeseen. Vaikka vierassanoja käytetään, ei ole kuitenkaan tavallista laittaa niitä tällä tavalla yhteen pötköön. Se on vain keksimäni esimerkki havainnollistamaan ilmiötä. Lähestytään sitä rohkeasti ja avoimesti!
Käytän tähän tarkoitukseen suomen etymologista sanakirjaa:
heterogeeninen => kreikan héteros (toinen, erilainen) + ‑genḗs (synnyttävä; syntyinen) => latina heterogeneus = sekakoosteinen, epäyhtenäinen
Yleiskielestä hetero on varmasti tuttu termi, kun viitataan heterosuhteisiin eli miehen ja naisen väliseen suhteeseen. Homo puolestaan viittaa samaa sukupuolta olevien keskinäiseen suhteeseen. Tästä saadaan heti uusi termi päättelemällä: homogeeninen, joka tarkoittaa tasarakenteinen. Se on siis heterogeenisen vastakohta.
struktuuri = latinan structura (rakennustapa; rakenne, sommittelu, kokoonpano, yhteen liittäminen) = rakenne
funktio = latinan functio (suorittaminen, toimitus) = toiminto, tehtävä
paralleelinen = kreikan parállēlos (paralleeli; paralleelinen), jossa pará (vieressä, ohella) + allḗlōn (toinen toistaan, keskenään) = latinan parallelus (paralleeli; paralleelinen) = yhdensuuntainen, rinnakkainen
Meidän lauseemme tarkoittaa siis toisin sanoin: Epäyhtenäisellä rakenteella on rinnakkainen tehtävä. Suomen kieli on siinä mielessä produktiivinen kieli, että uusia sanoja voidaan luoda kollaasinomaisesti eli leikkaamalla ja liimaamalla, jonka ansiosta saadaan kätevästi ja helposti yhdyssanoja, kuten heteronormatiivisuus (= heteroseksuaalisuus nähdään normina) ja struktuurikielioppi (= kielioppi, joka tutkii rakenteita).
Käytäpä ratiota ja varopa sitä misolohta!
Huomioi aina millaisessa seurassa ja ympäristössä käytät vierassanoja, sillä tarkoitus on kuitenkin tulla ymmärretyksi. Kaikki sanat eivät ole vakiintuneet kieleen. Mikäli yrität tehdä vaikutuksen sanomalla, että ”Toimin niin, koska ratio sanoi niin” (ratio = latinasta järki), niin kanssakeskustelija voi olettaa, että yrität sanoa savolaisittain, että seuraat radiosta kuulemiasi ohjeita. Miso- on kreikaksi viha ja misogynia tarkoittaa naisvihaa, mutta misolohi todennäköisesti ei tarkoita lohivihaa, vaan miso on myös japanilainen sana ja sillä viitataan fermentoiduista soijapavuista valmistettuun tahnaan. Petollista hommaa, eikö vain…? Jos yritys menee pieleen, niin ainakin saat hyvät naurut!
Toivotan sinulle siis hyviä hetkiä vierassanojen parissa!
Linkkivinkkejä ja lähteet
- https://journal.fi: tiedelehtiä
- https://www.duodecim.fi/: suomalainen lääkäriseura
- https://www.kaypahoito.fi/: Duodecimin Käypähoito-suosituksia
- https://helmet.epress.fi/catalog: Helmet-kirjastojen sähköiset lehdet – pääset omilla kirjastokortintunnuksilla sisään
- Kielitoimiston ohjepankki: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/vierassanat-vierassana-erikoislaina-sitaattilaina-sivistyssana-lainasanojen-nimityksia/ = KL (viitattu 8.11.24)
- Ollikainen, Jade 2022: Tunnetko sivistyssanat? Jos suoriudut tästä infernaalisesta 25 sivistyssanan listasta nyökytellen, olet melkoisen etevä. Ilta-Sanomat 21.2.2022: https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000008765691.html (viitattu 8.11.24)
- Paastela, Kaisa 2020: ”Käyttäjäjoukko on homogeeninen” – Tutkimus selvitti kaupunkipyörillä liikkuvien taustoja. Helsingin Uutiset 15.5.2020: https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1806080
- Rautalankapori: Tyypit jotka pätee hienoilla sanoilla – Fingerpori rautalangasta 17.4.2023. http://www.rautalankapori.fi/2023/04/tyypit-jotka-patee-hienoilla-sanoilla.html
- Suomen etymologinen sanakirja: https://kaino.kotus.fi/ses/
Tekstin kirjoittaja opiskelee Suomen kieltä ja kulttuuria Helsingin yliopistossa.
Kuvituskuvat: www.rautalankapori.fi ja pixabay