Kieltä opitaan eri tavoin. Oppimisessa voivat auttaa esimerkiksi oppikirjat tai monipuoliset tekstit oppimateriaalien lisäksi. Olen huomannut, että tekstipohjainen kielen opiskelu on kovassa suosiossa. Eikä se ole ihme – nykymaailmahan pyörii kirjoitetulla kielellä! Kirjat, sovellukset puhelimessa ja verkkosivut – niissä kaikissa kirjoitettu kieli on etusijalla, ja kirjoitus on viestin ainoa välittäjä. Kielen oppijalle annetaan usein vinkkejä siitä, miten lisätä kieltä arkeen. Mutta vaikka puhelimen käyttöjärjestelmä on jo kauan sitten vaihdettu suomeksi ja satoja suomenkielisen Wikipedian artikkeleita tullut luettua, voi olla silti hämmentävän vaikeaa ymmärtää suomenkielisten ihmisten puhetta. Tästä syystä vinkkini liittyy kuunteluun.
Kuuntele laajasti!
Nopeasti puhuttu puhekieli, murteet ja eri ihmisten erilaiset tavat puhua (niitä kutsutaan myös idiolekteiksi) voivat vaikuttaa epäselviltä, vaikka kielitaito on jo korkealla tasolla. Mielestäni tästä haasteesta pääsee yli vain yhdellä vinkillä: kuuntele laajasti! Laajan kuuntelun tarkoitus on viettää mahdollisimman paljon aikaa audio- tai videosisällön parissa ja hyväksyä se epävarmuus, joka usein tulee/iskee, kun esimerkiksi kytkee videon tekstitykset pois päältä. Jokaista sanaa ei tarvitse ymmärtää, varsinkin jos nopean puheen kohdalla siihen ei pysty!
Samalla tavalla kuin sanavarasto ja lukemisen sujuvuus kasvavat lukemisen myötä, kuunteleminen kehittää erilaisia kuuntelemisen taitoja. Minkälaisia ne taidot ovat? Ne voivat olla kykyjä erotella kielen äänteitä toisistaan nopeasti ja melkein automaattisesti, esimerkiksi kyky selvittää kuuntelun perusteella onko sanassa äänne a vai ä tai onko siinä lyhyt vai pitkä konsonantti. Se auttaa muun muassa silloin, kun pitää seurata nopeaa puhetta ja samalla tehdä muistiinpanoja tai hakea jotain googlesta jonkun puheen perusteella.
Entä puhekieli?
Toinen taito on tottumus puhuttuun kieleen ja sen piirteiden syvä tuntemus. Sanoja voi opetella kirjoitettuinakin, mutta nopeassa puheessa sanat sulautuvat toisiinsa ja tämän päälle haasteena ovat vielä puhekielen ominaisuudet. Tästä syystä tuttujakin sanoja voi olla vaikea tunnistaa, jos ei ole tottunut puhuttuun kieleen. Tottumus puhuttuun kieleen ja erityisesti puhekieleen madaltaa myös kynnystä ymmärtää murteita. Hyvät kuuntelutaidot helpottavat ymmärtämistä silloinkin, kun puhe ei ole selkeää; esimerkiksi kun taustalla on melua tai kun keskustelu käydään puhelimessa huonolla äänenlaadulla. Tarkoitus on tehdä suomen kielestä niin tutun kuuloinen, että puuttuviakin sanoja voisi arvata – ja arvata oikein. Tämä taito on edistyneen oppijan taikavoima, joka auttaa selviämään parhaiten hyvin monenlaisista tilanteista. Haluan avata seuraavaksi tarkemmin, millä keinoilla näitä taitoja voi kehittää ja tulla puhutun kielen mestariksi!
Näkökulmia ja vinkkejä kuunteluun:
Laajasti tai intensiivisesti? Oppikirjojen kuuntelutehtävät vaativat meitä ymmärtämään kaiken ja vielä vastaamaan kysymyksiin oikein. Tällaista kuuntelutapaa voi kutsua intensiiviseksi: jopa minuutin pituisesta audiopätkästä voi tulla vaativa tehtävä. Kuuntelutehtävistä voi olla paljon apua oppimisen alku- ja keskivaiheessa, mutta edistyneellä tasolla sanavarastossa on jo niin paljon sanoja, että lyhyet kuuntelumateriaalit ei enää auta laajentamaan sanastoa niin kuin aiemmin. Sitä paitsi ne ovat yleensä aika tylsiä. Mielestäni hyvä ratkaisu edistyneellä tasolla on kuunnella mahdollisimman laajasti, eli kuunnella paljon ja käyttää erilaisia materiaaleja, vaatimatta itseltään mitään muuta kuin sitä, että pysyy kärryillä.
Löydä oma juttusi! Paras tapa kuunnella laajasti on fanittaa jotain. Kun on olemassa suosikkipodcast, lempisarja tai vaikkapa tosi mielenkiintoinen YouTube-kanava, tuntien viettäminen puhutun kielen parissa voi olla todella mukavaakin. Jos löydät kiinnostavan sisällön tekijän, kuten podcast-juontajan tai elokuvaohjaajan, kokeile etsiä lisää kuunneltavaa ja katsottavaa hänen tuotannostaan. Jos sinulla on suosikkibändi, jonka jäsenet ovat suomenkielisiä, voit etsiä haastatteluja tai podcasteja, joissa he vierailevat.
Älä pelkää haastavia aiheita. B2- ja C1-tasojen ominaisuuksista voi mainita muun muassa sen, että perussanasto ja arkielämään liittyvä kieli on jo hyvin tuttua, mutta erikoiset aiheet kuten filosofia, historia tai fysiikka voivat olla haastavia, sillä näihin liittyy aloille tyypillinen erikoissanasto. Tieteistä tai taiteesta kertovien podcastien kuuntelu tai dokumenttielokuvien katsominen on hyvä haaste, jos on kiinnostusta jotakin tiettyä aihetta kohtaan. Se auttaa myös saamaan uutta tietoa maailmasta, ja kun tämä uusi tieto välittyy toisella kielellä, kehittyy sekä kielitaito että monipuolinen maailmankäsitys.
Kuuntele vielä kerran. Kuuntelemalla samaa sisältöä kaksi tai useampia kertoja voi tottua tiettyyn sisältöön parhaiten. Tämän lisäksi, kun joku podcast tai sarja kuulostaa mielenkiintoiselta, toinen kuuntelukerta voi avata uusia merkityksiä tai olla uudella tavalla hauska. Olen kuullut, että tämä toimii erinomaisen hyvin suosikkitelevisiosarjojen kanssa – moni nimenomaan katsoo samoja lempisarjojaan uudestaan ja uudestaan.
Käytä kontekstin voimaa. Konteksti auttaa meitä paikkaamaan aukkoja, kun jokin kuulostaa epäselvältä. Toisin päin: mitä suurempi sanavarasto meillä on, sitä enemmän me tunnemme erilaisia konteksteja ja sitä harvemmat asiat kuulostavat epäselviltä. Kaikki aiempi kielenoppiminen on tässä mielessä avuksi – kaikesta kielitiedosta ja kielitaidosta on hyötyä, koska se rakentaa kontekstin, jonka avulla on mahdollista ymmärtää pieniäkin yksityiskohtia.
Etsi puhuttua kieltä ympärilläsi. Kuuntelu kotona kuulokkeiden kautta voi olla rentouttava kokemus, mutta jos on mahdollista, kannattaa myös lähteä johonkin, missä voi kuulla kaikenlaista puhuttua kieltä (niin sanotusti livenä). Tapahtumat esimerkiksi kirjastoissa (ja vaikka muualla kaupungissa) voivat olla hyvä tapa viettää aikaa puhutun kielen parissa ja harjoitella kuuntelemista myös silloin, kun ympärillä on taustamelua ja puhuja on muutaman metrin etäisyydellä. Voi tietysti puhua myös suomenkielisten kavereiden kanssa ja harjoitella kuuntelutaitoja vuorovaikutuksessa. Silloin on tärkeää kysyä hyviä kysymyksiä ja antaa kaverille tarpeeksi aikaa ja tilaa, ja silloin saattaa kuulla jänniä tarinoita! Tarinoiden kuuntelu voi olla hauskaa sekä kuuntelijalle että ihmiselle, joka saa omalle tarinalleen kuulijan.
Muista, että täydellisyys on hyvän vihollinen. Eivät ensikielisetkään aina ymmärrä puhuttua kieltä kaikissa tilanteissa. Sekä murteet että puhe hiljaisella äänellä voivat olla joskus iso haaste niillekin, jotka ovat kuunnelleet suomea lapsuudesta asti. Aina on mahdollista edetä hitaasti mutta varmasti lähemmäs parempaa ymmärrystä, ja on tärkeää olla realistinen tavoitteissaan. On tärkeää myös, että asettaa tavoitteita omien tarpeiden ja kiinnostuksen pohjalta, näin niiden saavuttamisesta tulee itselle merkittävä kokemus.
Lopuksi
Kuuntelutaidot auttavat kaikkialla ja mielestäni ne ovat samalla tavalla tärkeitä kuin lukemiseen liittyvät taidot. Puhutun kielen syvällinen ymmärtäminen auttaa opiskelussa sekä työelämässä, kun vastaan tulee vaativia kielellisiä tilanteita, ja se auttaa myös nauttimaan kielestä enemmän. Lukeminen ja sanavaraston kasvattaminen ovat myös tärkeitä asioita, mutta ilman korkeatasoista kuuntelutaitoa kieltä ei joskus vain pysty käyttämään monipuolisesti, oli kyse sitten toisessa maassa asumisesta tai viihteeseen ja taiteeseen tutustumisesta toisella kielellä.
Tekstin kirjoittaja opiskelee Suomen kieltä ja kulttuuria Helsingin yliopistossa.
Kuvituskuva: pixabay